Ruska

Meidän ihana Leo opettelee uutta aikataulua ulkoilun suhteen kun pimeys tulee aikaisemmin. Poika parka on aivan sekaisin kun sisäinen kello haluaisi vasta iltakahdeksan aikaan ulos. Se ei taas käy meille koska silloin on niin pimeää ja minulle todella haastavaa aikaa liikkua. Se on kuin sokea lepakko ulkoiluttaisi mustaa kissaa.

Iltakuuden aikaan Leolla on yleensä kauneusunet menossa kiipeilypuussa. Hänet saa hereille helposti silityksillä ja nameilla mutta kun valjaat on päällä niin iskee miettimisvaihe eteisessä. Silmistä ja korvien asennosta huomaa ettei päätös ole helppo mutta muutaman minuutin jumituksen jälkeen Leo nytkähtää liikkeelle. Hieno homma! Seuraava jumi iskee kuitenkin jo ulko-ovella, mennä vai eikö mennä, siinäpä pulma.

Kissat tuntuvat olevan aika rutiiniuskollista sakkia joten nyt tarvitaan pitkää pinnaa että saadaan homma luistamaan. Leoa ei tunnu kylmyys eikä tassujen kastuminen haittaavan yhtään mutta jos yksikin sadepisara tipahtaa päähän tai selkään niin se on kotiinlähtö edessä vääjäämättä, on se semmoinen sokeripussi.
Leo on lyhentänyt itse ulkoiluaikaa vähän mutta mieluisin paikka on edelleen lyseon piha.

Vaikka hän ulkoilee aikaisemmin niin iltaruoka annetaan edelleen yhdeksältä. Olen huomannut että sen jälkeen alkaa iltaravit ja leikit mutta ei Leo pyydä enää myöhemmin ulos vaan rauhoittuu meidän kanssa nukkumaan sitten kun aika on. Yritin tänä iltana ottaa hänestä kuvia mutta menevä ja kameraa välttelevä kissa on vaikea yhtälö. Kohtahan Leolla on yksivuotissynttärit kun poika juhlii 27.10 ja herkkuja on luvassa sekä muutama uusi lelukin.