Toukokuu loppuu

Viileän kelin jälkeen koitti taas upea tassuttelusää. Lähellä olevaan Verkkosaareen lähdettiin porukalla katsomaan ja kuuntelemaan. Leo ei rantatiellä suostunut kävelemään montakaan metriä. Olikohan asfaltti liian kuumaa.

Vääräsaaren puolella Leo eteni ominaiseen tahtiinsa ja pian oltiin Verkkosaaressa

Lämmin keli pisti välillä läähättämään ja siiryttiin puiden varjoon. Niihin oli kiva kiipeillä ja kasvit tuoksuivat hyvälle.

Kiivettiin kalliolle ihmettelemään maisemia. Puinen penkki on ollut jo vuosia näköalapaikalla ja mekin hyödynsimme sitä koska puu on viileämpi tassujen alla  ja muutenkin huilaustauko oli tervetullut.

Pojat miettii että mitäs nyt. Ollaan samottu saaren päähän ja olisiko se kotiinlähdön aika. Mukavan päivän jälkeen maistui ruoka ja uni.