Verkkosaareen metsäretkelle

 Elokuun viimeistä viikkoa viedään. Keli oli aurinkoinen joten päätettiin lähteä metsälenkille Leon kanssa. Kesän ensimmäinen ja luultavasti viimeinen metsäretki. Harmittaa kun koko kesä on mennyt sairastaessa eikä ole päässyt kunnolla liikkumaan. Olen muutaman päivän päästä menossa KYSiin tutkimukseen ja siksi kortisoni on pitänyt laskea 5mg/ päivä ja se tietää jäykkyyttä ja kipua joka hetki. Kuulokin on heikentynyt ja tasapainoa on vaikea säilyttää metsässä. 

Kuitenkin hitaasti mutta varmasti mentiin eteenpäin. Leo tykkää välillä pysähtyä ja ihmetellä ja sitten kipittää eteenpäin seuraavaan mutkaan. Vesi taitaa myös rentouttaa kissaa koska Leo malttoi hetken maata kalliolla ja tuijottaa kaukaisuuteen.

Ötököitä ei näkynyt mutta muutama ihminen tuli vastaan ja niitä piti hieman väistää. Aleksinaukiolla sattui koirasuma samaan aikaan ja siitä päästiin sylissä matkustamalla mutta muuten karvaiset käpälät vei eteenpäin. Metsänpohja oli nyt tosi kuivaa eikä tulisia ajatuksia kannattanut ilmaan päästää. Sienet olivat kuivaneet pystyyn. Ihanaa mäntyä piti tutkiskella hieman lähemmin kun olihan siinä oikein astin sitä varten.

Se tässä on mukavinta jos koko illan meinaa ukkostaa niin ulkona on jo käyty. Leo meinaan pelkään ukkosta aika lailla. Kun jyrisee ja salamoi niin kissa sähisee ja murisee ja silloin paras paikka on sängyn alla.