Koronan vaikutus
Korona on ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen. Joka vuosi ihmiset sairastavat influenssan tai pari ja saavat muutaman vuoden resistenssin virusta vastaan.
Globaali yhteiskuntamme elää tätä talouselämää matkustellen ympäri maailmaa. Meidän maailmastamme on tullut pieni ja kontaktimme ympäri maailmaa vaikuttavat jokaiseen, halusimme sitä tai emme.
Kiinassa 2019 lopulla lähti liikkeelle aivan uusi virus eläintorilta Wuhanista. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Se kuuluu koronaviruksiin ja on sukua Sarssille. Se on tappanut maailmanlaajuisesti jo 100 000 ihmistä eri maissa. Se on uusi virus johon ihmisillä ei ole vastustuskykyä eikä lääkettä saati rokotetta.
Sitä on verrattu 1900-luvun alussa riehuneeseen Espanjantautiin, joka tappoi uutena tulokkaana 30-100 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.
Tässä tilanteessa Suomeenkin on julistettu poikkeustila joka rajoittaa jokaisen ihmisen liikkumista kodin ulkopuolella. Näin turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys kun sairastuneita alkaa tulla.
Itse syön reuman takia kortisonia ja olen myös keliaakikko. Minulla tai meillä on asiat hyvin toistaiseksi. Poikani joka asuu tässä samassa asunnossa kanssani käy hoitamassa apteekki- ja kauppa-asiat sekä ostamassa kissanruokaa Mustista ja Mirristä. Koska molemmat olemme työttöminä emme tipahtaneet oravanpyörästä tyhjyyteen vaan Kelan tuet pyörii edelleen, toivottavasti. Yrittäjille tämä on kovaa aikaa kun asiakkaita on harvassa ja osa ihmisistä on jäänyt myös kotiin hoitamaan lapsiaan.
Minä käyn päivittäin pienellä lenkillä jos reuma sen sallii. Tänään tehtiin parin kilsan lenkki sillä seurauksella että lihakset jäykistyivät sekä kipeytyivät. Kävely kotiin oli tuskien taival ja ei kotonakaan heti olo helpottunut. Jopa hengittäminen koski koska siihenkin tarvitaan lihaksia. Muutaman tunnin täyslepo sängyssä auttoi että pystyin taas ihmiselle ominaiseen kahden jalan pystyasentoon.
Miten sitten meillä aikaa vietetään että kaikilla on tekemistä ja hyvä olla?
Aloitetaan meidän kissasta, Leosta. Maailmahan pyörii kissa hännän ympärillä ja sitä hän todellakin osaa käyttää hyödykseen. Kun ollaan paljon kotona niin huomaamatta avataan ikkuna Leolle kun hän sitä pyytää. Hän osaa myös pyytää leikittämään narutikulla istumalla vaan sen alla ja naukumalla. Aina meistä jompikumpi heltyy ja onhan se vaihtelua rutiineihin.
Leo osaa pyytää myös lintuvideot telkkariin chromecastin kautta sekä komentaa meidät nukkumaan vähän ennen puolta yötä kun ei itse näköjään tajuta mennä. Ruokailut ja ulkoilut vaativat myös äänekästä kommunikaatiota. Tänään koska on pitkäperjantai lautaselle tipahti naudan paahtopaistia raakana ja kypsänä. Hyvin upposi.
Entä sitten aikuinen, työtön poikani?
Hänellä on kaikki hyvin toistaiseksi. Te-toimiston työnhakuvalmennuskoulutus onnistui netin välityksellä etänä ja nuori ihminen taipui ilman suurempia ponnistuksia käyttämään palvelua kotikoneella. Alkuun oli tietysti järjestäjällä ongelmia yhteyden suhteen mutta se toimi jo seuraavana päivänä moitteettomasti. Yhteydenpito kavereihin onnistuu etänä mutta sehän on jo arkipäivää muutenkin, ollut jo monta vuotta.
Jani auttaa kodin askareissa minua päivittäin ja siivous kuuluu molemmille. Meillä on toiminut aina hyvin yhteistyö ja elintavat ovat melko samanlaiset joten yhteensovittaminen ei ole ongelma. Molemmat tykätään kissoista ja yleensä eläimistä joten molemmille Leon hyvinvointi on tärkeää.
Entä minä?
Reuma on rajoittanut ulkoilmaihmisen lenkkeilyä hyvin paljon ja vetänyt pinnaa kireälle usein. Kipu hallitsee päivää hyvin usein lääkkeistä huolimatta. Mitä sitten voi tehdä jos liikkuminen tekee kipeää.
Olen viihdyttänyt itseäni somessa aika paljon koska se ei vaadi kuin käsien ja silmien yhteistyötä. Sitäkään ei pitkään jaksa joten intohimoni kokkaukseen on tarjonnut keinon nauttia kevyestä tekemisestä. Yhteisen nautinnon eteen tekee mielellään hetken työtä kun ruoan jälkeen voi levähtää vaakatasossa vatsa pömpöllään.
Meillä imuroi hyvin usein pikku-apuri Roomba, robotti-imuri. Olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. Imurointi minulle on hyvin kivuliasta ja tasapainon takia vähän vaarallistakin.
Yksi asia on tuottanut minulle paljon nautintoa ja sitä olen pystynyt tekemään ilman kipuja. Kun istun sohvalla niin kädet vaativat jotain tekemistä koko ajan. Kun telkkarista tulee harvoin hyvää ohjelmaa niin tekee mieli keskittyä käsitöihin.
Tänä vuonna olen neulonut jo viisi islantilaista villapaitaa ja muutaman kaulurin. Se on niin terapeuttista ja ilta sujuu mukavasti. Reumaatikkona arvostan lämmittävää villaa paljon joten puseroita ei koskaan voi olla liikaa. Rakastan myös kirjoneuletekniikkaa ja omien kuvioiden luomista. Tosin siinä olen vasta alkutekijöissä mutta aika ja innostus auttavat toivottavasti onnistumaan.
Hyvää Korona-kevättä kaikille lukijoilleni ja koitetaan kestää vielä vähän aikaa toisiamme ja karanteenia. Kesä tulee vielä!
Globaali yhteiskuntamme elää tätä talouselämää matkustellen ympäri maailmaa. Meidän maailmastamme on tullut pieni ja kontaktimme ympäri maailmaa vaikuttavat jokaiseen, halusimme sitä tai emme.
Kiinassa 2019 lopulla lähti liikkeelle aivan uusi virus eläintorilta Wuhanista. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Se kuuluu koronaviruksiin ja on sukua Sarssille. Se on tappanut maailmanlaajuisesti jo 100 000 ihmistä eri maissa. Se on uusi virus johon ihmisillä ei ole vastustuskykyä eikä lääkettä saati rokotetta.
Sitä on verrattu 1900-luvun alussa riehuneeseen Espanjantautiin, joka tappoi uutena tulokkaana 30-100 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.
Tässä tilanteessa Suomeenkin on julistettu poikkeustila joka rajoittaa jokaisen ihmisen liikkumista kodin ulkopuolella. Näin turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys kun sairastuneita alkaa tulla.
Itse syön reuman takia kortisonia ja olen myös keliaakikko. Minulla tai meillä on asiat hyvin toistaiseksi. Poikani joka asuu tässä samassa asunnossa kanssani käy hoitamassa apteekki- ja kauppa-asiat sekä ostamassa kissanruokaa Mustista ja Mirristä. Koska molemmat olemme työttöminä emme tipahtaneet oravanpyörästä tyhjyyteen vaan Kelan tuet pyörii edelleen, toivottavasti. Yrittäjille tämä on kovaa aikaa kun asiakkaita on harvassa ja osa ihmisistä on jäänyt myös kotiin hoitamaan lapsiaan.
Minä käyn päivittäin pienellä lenkillä jos reuma sen sallii. Tänään tehtiin parin kilsan lenkki sillä seurauksella että lihakset jäykistyivät sekä kipeytyivät. Kävely kotiin oli tuskien taival ja ei kotonakaan heti olo helpottunut. Jopa hengittäminen koski koska siihenkin tarvitaan lihaksia. Muutaman tunnin täyslepo sängyssä auttoi että pystyin taas ihmiselle ominaiseen kahden jalan pystyasentoon.
Miten sitten meillä aikaa vietetään että kaikilla on tekemistä ja hyvä olla?
Aloitetaan meidän kissasta, Leosta. Maailmahan pyörii kissa hännän ympärillä ja sitä hän todellakin osaa käyttää hyödykseen. Kun ollaan paljon kotona niin huomaamatta avataan ikkuna Leolle kun hän sitä pyytää. Hän osaa myös pyytää leikittämään narutikulla istumalla vaan sen alla ja naukumalla. Aina meistä jompikumpi heltyy ja onhan se vaihtelua rutiineihin.
Leo osaa pyytää myös lintuvideot telkkariin chromecastin kautta sekä komentaa meidät nukkumaan vähän ennen puolta yötä kun ei itse näköjään tajuta mennä. Ruokailut ja ulkoilut vaativat myös äänekästä kommunikaatiota. Tänään koska on pitkäperjantai lautaselle tipahti naudan paahtopaistia raakana ja kypsänä. Hyvin upposi.
Entä sitten aikuinen, työtön poikani?
Hänellä on kaikki hyvin toistaiseksi. Te-toimiston työnhakuvalmennuskoulutus onnistui netin välityksellä etänä ja nuori ihminen taipui ilman suurempia ponnistuksia käyttämään palvelua kotikoneella. Alkuun oli tietysti järjestäjällä ongelmia yhteyden suhteen mutta se toimi jo seuraavana päivänä moitteettomasti. Yhteydenpito kavereihin onnistuu etänä mutta sehän on jo arkipäivää muutenkin, ollut jo monta vuotta.
Jani auttaa kodin askareissa minua päivittäin ja siivous kuuluu molemmille. Meillä on toiminut aina hyvin yhteistyö ja elintavat ovat melko samanlaiset joten yhteensovittaminen ei ole ongelma. Molemmat tykätään kissoista ja yleensä eläimistä joten molemmille Leon hyvinvointi on tärkeää.
Entä minä?
Reuma on rajoittanut ulkoilmaihmisen lenkkeilyä hyvin paljon ja vetänyt pinnaa kireälle usein. Kipu hallitsee päivää hyvin usein lääkkeistä huolimatta. Mitä sitten voi tehdä jos liikkuminen tekee kipeää.
Olen viihdyttänyt itseäni somessa aika paljon koska se ei vaadi kuin käsien ja silmien yhteistyötä. Sitäkään ei pitkään jaksa joten intohimoni kokkaukseen on tarjonnut keinon nauttia kevyestä tekemisestä. Yhteisen nautinnon eteen tekee mielellään hetken työtä kun ruoan jälkeen voi levähtää vaakatasossa vatsa pömpöllään.
Meillä imuroi hyvin usein pikku-apuri Roomba, robotti-imuri. Olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. Imurointi minulle on hyvin kivuliasta ja tasapainon takia vähän vaarallistakin.
Yksi asia on tuottanut minulle paljon nautintoa ja sitä olen pystynyt tekemään ilman kipuja. Kun istun sohvalla niin kädet vaativat jotain tekemistä koko ajan. Kun telkkarista tulee harvoin hyvää ohjelmaa niin tekee mieli keskittyä käsitöihin.
Tänä vuonna olen neulonut jo viisi islantilaista villapaitaa ja muutaman kaulurin. Se on niin terapeuttista ja ilta sujuu mukavasti. Reumaatikkona arvostan lämmittävää villaa paljon joten puseroita ei koskaan voi olla liikaa. Rakastan myös kirjoneuletekniikkaa ja omien kuvioiden luomista. Tosin siinä olen vasta alkutekijöissä mutta aika ja innostus auttavat toivottavasti onnistumaan.
Hyvää Korona-kevättä kaikille lukijoilleni ja koitetaan kestää vielä vähän aikaa toisiamme ja karanteenia. Kesä tulee vielä!
Kommentit
Lähetä kommentti