Tutustumassa uuteen kohteeseen

Trallalaa kun sateet loppui ja pikku pakkaset nipistelee tassuja. No sehän ei haittaa yhtään, päinvastoin vauhti senkun kiihtyy. On mukavaa kääriytyä pimeän verhoon ja hiipiä mustana varjona talojen vieriä.

Nyt mentiinkin ihan uuteen paikkaan eikä aina niin tuttuun ja turvalliseen Lyseon pihaan. Ensiksi piti ylittää pääkatu turvallisesti. Olin kahden vaiheilla kun autoja tuli ja meni mutta mamma nappasi minut syliin ja nopeasti juostiin kadun yli.

Rauhoituin kun huomasin ettei mitään pelättävää ollut kun mamma laski minut maahan. Talojen välistä mentiin reippaasti autiolle suurelle sisäpihalle. Sen reunalla sijaitsee entinen kansakoulu ja nykyinen taidelukio sekä musiikki- ja tanssiopisto.

Olipa mukavaa tutustua ja haistella uusia tuulia. Juoksin rohkeasti pihan ympäri ja kävin katsomassa jokaisen hämärän sopen. Häntä pystyssä uskalsin myös Puistokadun yli puistoalueelle vähäksi aikaa mutta siellä ei ollut mitään nähtävää.

Hahmotin aika pian koko alueen ja otin haltuun. Tänne voisi tulla useamminkin kun on niin rauhallinen alue mutta Olavinkadun ylityksestä en tykkää. Kun olin tutkinut tarpeeksi alkoi mieleen nousta herkullinen iltapala puhtaasta omasta kupista.

Suunnistin suoraan talojen väliin mistä tulinkin ja sitten oli pääkadun ylitys. Sehän onnistui kuin tanssi kun sattui olemaan hyvä väli ettei autoja kulkenut. Omalle kadulle päästyäni vilkaisin taakseni ja painoin maiseman mieleeni. Tänne tullaan vielä uudestaan.